MAS-maissit loistivat Maaningalla
Käytännön Maamiehen 11/2019 artikkelissa on julkaistu maissilajikkeiden koetuloksia
Auvo Sairanen on arvioinut TuKeVa-tutkimushankkeen (Tulevaisuuden kestävät karkearehuvalinnat) lajikekoetuloksia Käytännön Maamiehessä viime vuoden lopulla. Osallistuimme maissin viljelyä ja maissilajikkeita tutkivaan TuKeVa-hankkeeseen pitkään ohjelmassamme olleilla MAS-lajikkeilla – MAS 08F:llä ja MAS 10A:lla. Koeviljelykset perustettiin sekä muovikalvolla että ilman.
MAS 10A saavutti kokeissa lajikkeiston korkeimman, yli 15 000 kg kuiva-ainesadon. Olemme tyytyväisiä, että pitkä yhteistyömme MAS-lajikkeiden kanssa tuottaa tulosta!
Suomessa maissin käyttö karkearehuna on nousussa niin aikaisten lajikkeiden yleistyessä kuin viljelykokemusten karttuessa. Maissin etuna on erityisesti sen satopotentiaali suhteessa sen vaatimaan peltoalaan. Lisäksi maissi sietää erinomaisesti kuivuutta.
Artikkelissa Sairanen viittaa maissin korkeisiin satovaihteluihin vuosien välillä. Maissisadon herkkyys sääolosuhteisiin onkin olennaisin riskitekijä viljelyalojen kasvattamisessa Suomessa. Maissin viljely tarjoaa parhaimmillaan erinomaista riskien hajauttamista ja sadonlisää nurmenviljelyn rinnalle. Maissin D-arvo on nurmirehua matalampi, mutta oikeaikaisella korjauksella on maissinkin rehuarvot kiitettävällä tasolla.
Tämän kevään lajikevalinnoissa suosittelemmekin olemaan tarkalla korvalla. MAS-lajikkeissamme pidämme tähkänmuodostuksen ohella tärkeänä myös muun kasvinosan laatua. Kun koko vihermassa on käyttökelpoista rehua, on esimerkiksi tyngäksi jääneistä tähkistä huolimatta pellolta korjattavissa rehua. Vaikka maissin viljelyssä keskitytään yleisesti tähkään koon maksimointiin, Suomen olosuhteissa on maissin viljelyyn syytä laskea mukaan koko vihermassa.
Annamme mielellämme lisätietoja kevään maissilajikkeistamme ja keskustelemme aiheesta lisää.
Taulukon lähde: KM 11/2019
Artikkeli: https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/545210/Maissia_lehmille.pdf?sequence=1
Jaa sivu eteenpäin
Muita uutisia
Yksivuotiset rehukasvit vuonna 2023
Herne- ja härkäpapusadot olivat monilla tiloilla kysyttyjä myyntikasveja viime vuonna. Tähän vaikutti erityisesti vuoden 2021 heikot viljasadot, rehuviljan äkillinen hinnannousu ja ulkomaisten erien heikko liikkuvuus rehutehtaiden käyttöön.
Kevätruisvehnä on hyvä vaihtoehto karjatilan rehutuotantoon
Kevätruisvehnä on satoisa ja kustannustehokas vaihtoehto nurmisäilörehun rinnalla
Hyvä viljelijä,
Turvaatte tulevanakin vuonna Suomen huoltovarmuutta. Vuoden 2022 aikana kotimainen ruoantuotanto muistutti jälleen merkityksestään. Yli 30 vuoden kokemuksella pystymme tarjoamaan ajantasaiset ja monipuoliset ratkaisut kasvintuotantoonne.Herneen siemenen vioittumista tutkiva hanke käynnistyi
Ruokavirasto selvittää hankkeessaan siementuotantotilojen ja siemenpakkaamoiden käsittelyjen vaikutusta herneen itävyyteen
Lammaslaidunta on syytä terästää rehumailasella ja sikurilla
Rehumailanen ja sikuri menestyvät laidunseoksissa ja maittavat hyvin.
Tiffany - uusi matalahaitta-aineinen härkäpapu
Tiffany on kevään saksalaisuutuus, jonka visiini-konvisiini -pitoisuudet ovat huomattavan matalat. Tiffany soveltuu tästä syystä muihin härkäpapuihin nähden erityisen hyvin myös siipikarjalle ja sioille.
Juuson Juurivoimaseos
Juuson Juurivoima-nurmiseos on kehitetty yhteistyössä maan kasvukunnon korjaus- ja hiiliviljelymenetelmiä kehittävän maanviljelijän, agronomi Juuso Joonan kanssa.
Raappana oma seos
Tilan yksilöllisiin tarpeisiin räätälöidyt seokset varmentavat hyvän tuotoksen. Yksilöllisesti suunniteltuja omia seoksia käyttäneet Hilja ja Markku Raappana, Takalon tila, Siikajoelta ovatkin olleen ykkösiä ProAgrian maidon tuotosseurannassa jo kaksi vuotta peräkkäin!
Raappana Hilja ja Markku – jälleen ykköset tuotosseurannassa!
ProAgria on julkaissut maidon ja nurmentuotannon tuotosseurannan tulokset vuodelta 2020. Hilja ja Markku Raappana ovat toista vuotta peräkkäin tuotosseurannan ykkösiä.
Kukkonen oma seos
Naturcomin varta vasten tiloille suunniteltuja seoksia käyttävät luomutilalliset Helena ja Pasi Kukkonen, Ahon tila, Siikajoelta. Tila on keskittynyt naudanlihantuotantoon ja tilan pellot ovat olleet luomussa vuodesta 2009, sekä karja vuodesta 2015.
Aholan Maito - jälleen luomutilojen tuotosseurannan 2.sijalla!
ProAgria on julkaissut maidon ja nurmentuotannon tuotosseurannan tulokset vuodelta 2020. Utajärveläinen asiakkaamme Aholan Maito Oy ylsi jälleen luomutilojen seurannassa toiselle sijalle.
Tuotosseurannan tuloksiin pääse tutustumaan lisää ProAgrian sivuilta: https://www.proagria.fi/sisalto/maidontuotannon-tulosseminaari-2021-16264
Miten onnistunut rehunurmiseos koostetaan?
Monipuolisesti koostetuilla nurmiseoksilla saavutetaan parhaat sadot ja huolehditaan niin pellon kunnosta kuin sadon laadusta.
Kerääjäkasvit viljatilalla
Kerääjäkasviksi voit valita sekä heiniä että apiloita. Italianraiheinä ja valkoapila ovat yleisimmät viljan kerääjäkasvit.
Pellon kunnostaminen kasvien avulla - Milloin ja miksi?
Viherlannoitus on tehokas ja edullinen keino parantaa maan viljavuutta
Naturcom mukana Atrian Viljelyakatemiassa
Olemme kertomassa ajatuksiamme nurmea monipuolistavista kasvilajeista Atrian Viljelyakatemiassa.
