Kerääjäkasvit viljatilalla

Kerääjäkasviksi voit valita sekä heiniä että apiloita. Italianraiheinä ja valkoapila ovat yleisimmät viljan kerääjäkasvit.

Aluskasveilla voidaan monipuolistaa tilan viljelykiertoa ja parantaa pellon viljavuttaa yhdessä satokasvien kanssa. Kerääjäkasvien käyttö on yksi edullisimmista keinoista ravinnekäytön tehostamiseen ja maan kasvukunnon parantamiseen. Yksivuotiset heinät, kuten iltalianraiheinä ja englanninraiheinä, ovat suosituimpia kerääjäkasveja. Niiden siemenkustannus on edullinen ja yksivuotisina kasveina ne perustuvat nopeasti eivätkä juuri häiritse puintia. Heinät sitovat tehokkaasti ravinteita peltoon ja ehkäisevät eroosiota. Maan rakenteen kohentuminen jo itsessään helpottaa esimerkiksi pellon läpäisevyyttä ja ehkäisee tiivistymien syntyä. Erityisesti märkänä syksynä kerääjäkasvi parantaa pellon kantokykyä.

Miksi viljellä kerääjäkasveja?

  1. Kerääjäkasvien siemenkustannus on matala
  2. Sidotun typen satohyöty on merkittävä, jopa 100 kg/ha
  3. Kerääjäkasveilla voidaan ehkäistä tehokkaasti maan tiivistymiä
  4. Perustaminen on helppoa

Kasvipeitteisyyden vaikutuksia

  • Kerääjäkasvit hillitsevät eroosiota ja ravinnehuuhtoumaa
  • Parantavat pellon vesitaloutta ja kantavuutta
  • Rikkakasvihallinnan luonnollinen apuri
  • Peltoon laitetut hyödyntämättömät ravinteet eivät mene hukkaan, vaan siirtyvät seuraavalle satokasville

Palko- vai heinäkasvi?

  • Palkokasvit sitovat typpeä ilmasta, havaittu jopa 10-30 kg/ha typpisatoja
  • Heinäkasvit sitovat pellosta liukoisia ravinteita, lähinnä typpeä
  • Heinä ja apila kannattaa kylvää kerääjäkasveina yhdessä

Kysy tarkemmin eri kerääjäkasvivaihtoehdoista tilallesi!


Muita uutisia