Sopiiko riistamaissi sekä sorkkaeläimille että riistalinnuille?

Riistamaissi sopii erinomaisesti sekä sorkkaeläimille että riistalinnuille. Se on monipuolinen riistanhoitokasvusto, joka tarjoaa ravintoa ja suojaa useille eri riistalajeille samanaikaisesti. Seuraavissa osioissa käymme läpi tärkeimmät käytännön kysymykset riistamaissin kylvämisestä, houkuttelevuudesta ja talvisesta merkityksestä riistapellolla.

Mitä sorkkaeläimet syövät riistamaissikasvustossa?

Sorkkaeläimet, kuten hirvi, valkohäntäpeura ja metsäkauris, syövät riistamaissikasvustossa ennen kaikkea maissintähkiä, lehtiä ja varsia. Maissi on erittäin energiapitoinen kasvi, joka tarjoaa sorkkaeläimille runsaasti hiilihydraatteja erityisesti syksyllä, kun eläimet valmistautuvat talveen keräämällä energiavarastoja.

Kasvuston vetovoima perustuu maitokypsässä tai täysikypsässä vaiheessa oleviin tähkiin, joiden sokeripitoisuus on korkea. Sorkkaeläimet hakeutuvat maissikasvustoihin usein iltahämärässä ja aamunkoitteessa, joten tiheä kasvusto toimii samalla suojaisana ruokailualueena. Myös korjuun jälkeen pellolla lojuvat tähkät ja maahan jääneet kasvinosat kelpaavat hyvin talviseksi lisäravinnoksi.

Riistanhoitajan kannattaa ottaa huomioon, että sorkkaeläimet voivat syödä kasvuston hyvin nopeasti, jos riistapaine on suuri. Tästä syystä riistapellon koko kannattaa mitoittaa paikallisen eläinkannan mukaan.

Sopiiko riistamaissi peltopyille, fasaaneille ja muille riistalinnuille?

Riistamaissi sopii erittäin hyvin riistalinnuille, kuten peltopyille, fasaaneille ja kyyhkyille. Riistalinnut hyödyntävät maissipeltoa sekä ruokailualueena että suojapaikkana. Maissintähkistä irtoavat jyvät tarjoavat linnuille energiapitoista ravintoa erityisesti syksyllä ja talvella, jolloin luonnonravinto on niukkaa.

Ruokintakäyttöön tarkoitettu kuivattu riistamaissi, kuten Tapio-Riistamaissi, on kehitetty erityisesti riistalintujen ruokintaan. Sen poikkeuksellisen kirkas väri houkuttelee lintuja ruokintapaikalle tehokkaasti, ja se maittaa hyvin monille riistalajeille. Kuivattua maissia voidaan myös täydentää viljalla, herneellä tai muilla linnuille sopivilla lisillä monipuolisemman ravintotarjonnan aikaansaamiseksi.

Kasvavassa maissipellossa linnut hyötyvät erityisesti tähkistä, jotka ovat helposti saavutettavissa. Pienet riistalintulajit, kuten peltopyy, viihtyvät maissikasvuston reunavyöhykkeillä, joissa ne löytävät sekä ravintoa että suojaa petoja vastaan.

Voiko samalle riistapellolle kylvää maissin rinnalle muita kasveja?

Samalle riistapellolle voi kylvää maissin rinnalle muita kasveja, ja se on usein suositeltavaakin. Monilajinen riistapelto tarjoaa laajemmalle riistaeläinkirjolle sopivaa ravintoa ja parantaa kasvuston ekologista arvoa. Yleisiä yhdistelmäkumppaneita ovat auringonkukka, tattari, herne ja erilaiset viljat.

Hyvä yhdistelmä on kylvää maissi pellon pääkasviksi ja täydentää sitä nopeammin kypsyvillä kasveilla, jotka tarjoavat ravintoa jo ennen maissikasvin tähkimistä. Auringonkukka esimerkiksi kypsyy aikaisemmin ja houkuttelee lintuja pellolle jo elokuussa. Tattari puolestaan sopii hyvin mehiläisille ja tarjoaa riistalle siemeniä syksyllä.

Sekoitusta suunniteltaessa kannattaa ottaa huomioon kasvien erilainen kilpailukyky: maissi kasvaa korkeaksi ja voi varjostaa matalampia lajeja, jos kylvöjärjestystä tai -tiheyttä ei suunnitella huolellisesti. Paras tulos syntyy, kun eri lajit kylvetään omiin kaistaleihinsa tai niiden kasvurytmit sovitetaan yhteen.

Milloin riistamaissi kannattaa kylvää parhaan tuloksen saamiseksi?

Riistamaissi kannattaa kylvää Suomessa toukokuun puolivälin ja kesäkuun alun välillä, kun maaperän lämpötila on noussut pysyvästi vähintään kymmenen asteen tuntumaan. Maissi on lämminkasvuinen kasvi, joka ei siedä hallaa, joten kylvöä ei kannata kiirehtiä liian aikaisin keväällä.

Pohjois-Suomessa kylvöikkuna on lyhyempi ja kylvö kannattaa ajoittaa mahdollisimman pian viimeisen hallayön jälkeen, jotta kasvusto ehtii kehittyä riittävästi ennen syksyn kylmiä öitä. Etelä-Suomessa liikkumavara on suurempi, ja kylvö onnistuu usein vielä kesäkuun alkupuolella.

Maaperän muokkaus ennen kylvöä on tärkeää: maissi kasvaa parhaiten hyvin muokatussa, läpäisevässä ja ravinteikkaassa maassa. Riittävä lannoitus erityisesti typen osalta varmistaa rehevän kasvuston, joka houkuttelee riistaa tehokkaasti.

Miksi riistamaissikasvusto toimii myös talvisena suojapaikkana?

Riistamaissikasvusto toimii talvisena suojapaikkana, koska maissin korkeat ja tiiviit varret jäävät pystyyn myös talvella, tarjoten riistaeläimille suojaa kylmältä, tuulelta ja pedoilta. Kasvuston sisällä lämpötila on selvästi ympäristöä korkeampi, mikä on elintärkeää erityisesti pienille riistalinnuille pakkasöinä.

Peltopyyt ja fasaanit käyttävät tiheitä maissikaistaleita talviyöpymiseen, kun lumi peittää muun maaston. Kasvusto tarjoaa myös näkösuojan ilmasta tulevia petoja, kuten haukkoja, vastaan. Sorkkaeläimet puolestaan lepäilevät maissikasvuston suojassa ja voivat samalla etsiä ravintoa maahan pudonneista tähkistä ja varsista.

Talvinen suoja-arvo korostuu erityisesti lumisina ja kylminä talvina, jolloin riistaeläinten energiankulutus kasvaa merkittävästi. Tästä syystä riistapeltoa ei kannata korjata kokonaan syksyllä, vaan osa kasvustosta kannattaa jättää seisomaan talven yli. Näin riistamaissi palvelee riistanhoitoa sekä ravinnon että suojan tarjoajana läpi kylmimmän vuodenajan.

Naturcomilla on yli 30 vuoden kokemus siemenalalta, ja autamme mielellään valitsemaan juuri sinun riistanhoitotarpeisiisi sopivimmat siemenet ja seokset. Haluatko lisätietoa tai tarjouksen valikoimastamme? Jätä meille yhteydenottopyyntö niin olemme sinuun yhteydessä. Voit myös koota sinua kiinnostavat tuotteet suoraan tarjouspyyntöön siemenvalitsimemme avulla. Tilan omien näkemysten ja vuosikymmenten asiantuntemuksemme avulla voimme suunnitella parhaan seoksen eri viljelytarpeisiin.