Riistaruokinnan aloittaminen – opas viljelijälle ja metsästäjälle

Riistaruokinta ja riistapellon perustaminen ovat nousseet yhä tärkeämmäksi osaksi sekä metsästäjien että viljelijöiden arkea. Kun riistaeläimille tarjotaan laadukasta ravintoa läpi vuoden, hyötyvät kaikki osapuolet: riistakanta pysyy elinvoimaisena, metsästysmahdollisuudet paranevat ja maatilan biodiversiteetti kasvaa. Tässä oppaassa käydään läpi kaikki oleellinen riistaruokinnan aloittamisesta aina vastuulliseen riistanhoitoon saakka.

Mitä riista tarvitsee eri vuodenaikoina

Riistaeläinten ravinnontarve vaihtelee merkittävästi vuodenajan mukaan. Keväällä ja alkukesällä eläimet tarvitsevat runsaasti proteiinia kasvun ja lisääntymisen tueksi. Heinäkuusta syyskuuhun painottuu energiavarastojen kerryttäminen talvea varten, jolloin hiilihydraattipitoinen ravinto on tärkeää.

Talvikuukausina luonnonravinnon niukkuus korostuu erityisesti kylminä pakkasjaksoina. Hirvieläimet kaivavat lunta laitumilta, jänikset jäävät puiden rungon kuorien varaan ja riistalinnuilta marjat voivat loppua kesken. Juuri tällöin huolellisesti suunniteltu riistapelto tai ruokintapaikka voi ratkaista eläinten selviytymisen talven yli. Hyvä riistaruokinta ei siis tarkoita pelkästään ruokintakaukalon täyttämistä, vaan kokonaisvaltaista ravinnonsaannin turvaamista ympäri vuoden.

Riistapellon perustaminen, kasvivalinta ja kylvöaika

Onnistunut riistapelto alkaa huolellisesta kasvivalinnasta ja oikea-aikaisesta kylvöstä. Kasvien tulee olla sekä maittavia että varmasti viljeltäviä paikallisissa olosuhteissa, ja niiden on tarjottava ravintoa mahdollisimman pitkään syksyyn.

Kylvöaika riippuu valituista kasveista. Monet riistakasvit kylvetään toukokuun puolivälin ja kesäkuun alun välisenä aikana, kun maa on lämmennyt riittävästi. Herkkien kaalikasvien, kuten nauriiden ja rapsin, perustuminen edellyttää nopeasti itäviä suojakasveja vierelle: tiheä kasvipeite suojaa herkät taimet rikkakasveilta ja paahdetta vastaan. Tämä on yksi riistapellon perustamisen tärkeimmistä käytännön neuvoista.

Lajivalinnassa kannattaa suosia monipuolisia seoksia yksittäisten kasvien sijaan. Monilajinen riistapelto tarjoaa erilaista ravintoa erikokoiselle riistalle ja kestää paremmin säävaihteluja. Valikoimassa voi olla esimerkiksi apilaa, virniä, öljyretikkaa, naurista tai sinimailasta. Meillä Naturcomilla olemme hyödyntäneet rehunurmien pitkäaikaista osaamistamme Tapio-riistapeltoseosten suunnittelussa: lajistoltaan monipuoliset seokset sopivat peltoon kuin peltoon ja turvaavat tasaisen ravinnonsaannin läpi kasvukauden.

Ruokintapaikkojen sijoittelu ja käytännön järjestelyt

Ruokintapaikan sijainti ratkaisee pitkälti sen, kuinka hyvin riista löytää ja käyttää tarjottua ravintoa. Paras paikka on suojaisa, metsän reunaan tai tiheikköön rajautuva alue, jossa eläimet voivat liikkua rauhassa ilman ihmisen jatkuvaa häirintää.

Käytännön järjestelyissä kannattaa huomioida muutama keskeinen seikka:

• Etäisyys asutuksesta ja teistä: Ruokintapaikka ei saa houkutella riistaa liikenteen lähelle.
• Helppo huolto: Paikan on oltava saavutettavissa myös talvella, jotta täydennykset onnistuvat säännöllisesti.
• Useampi piste: Useampi ruokintapaikka vähentää dominoivien yksilöiden aiheuttamaa kilpailua ja tasaa ravinnonsaantia.
• Vesipiste lähellä: Riistaeläimet tarvitsevat vettä ruokintapaikan lähelle erityisesti pakkasjaksoina.

Riistapelto täydentää ruokintapaikkaa erinomaisesti: pelto tarjoaa luonnollista ravintoa kasvukaudella, kun taas talviruokinta paikkaa luonnonravinnon puuttumisen. Yhdistämällä molemmat menetelmät saadaan riistalle kattava ravinnonsaanti ympäri vuoden.

Luvat, säädökset ja vastuullinen riistanhoito

Riistaruokinnassa on tärkeää tuntea voimassa olevat säädökset. Suomessa riistaruokinnan sääntelyssä keskeinen rooli on riistanhoitoyhdistyksillä sekä Suomen riistakeskuksella, joka antaa ohjeistusta muun muassa hirvieläinten talviruokinnan järjestämisestä.

Hirvieläinten ruokinta on alueellisesti rajoitettua tai kokonaan kiellettyä tietyillä alueilla, erityisesti silloin, kun pyritään ohjaamaan hirvikantaa pois tietyiltä alueilta tai ehkäisemään tautien leviämistä. Ennen ruokinnan aloittamista kannattaa aina tarkistaa paikallisen riistanhoitoyhdistyksen ja Suomen riistakeskuksen ajantasaiset ohjeet.

Vastuullinen riistanhoito tarkoittaa myös sitä, että ruokinta ei aiheuta haittaa ympäristölle tai naapureille. Ruokintapaikka on pidettävä siistinä, jätteet on kerättävä asianmukaisesti ja ruokintamäärät on mitoitettava realistisesti eläinmäärään nähden. Liiallinen ruokinta voi houkutella riistaa epäedullisille alueille tai aiheuttaa eläimille terveysongelmia.

Viljelijän ja metsästäjän yhteistyö riistatoiminnassa

Parhaimmillaan viljelijän ja metsästäjän yhteistyö on molempia hyödyttävä kumppanuus. Viljelijällä on pelto ja maatalousosaaminen, metsästäjällä taas motivaatio ja usein tarvittavat resurssit riistapellon perustamiseen ja ylläpitoon.

Käytännön yhteistyö voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että metsästysseura osallistuu riistapellon perustamiskustannuksiin tai hoitotalkoisiin, kun viljelijä puolestaan tarjoaa peltoalan käyttöön. Sopimukset kannattaa tehdä kirjallisesti, jotta molemmilla osapuolilla on selvä käsitys vastuista ja oikeuksista. Hyvä sopimus sisältää ainakin peltoalan sijainnin ja koon, kylvö- ja hoitovastuut sekä sopimuksen voimassaoloajan.

Yhteistyö kannattaa aloittaa avoimella keskustelulla molempien tavoitteista. Kun viljelijä ymmärtää metsästäjän tarpeet ja metsästäjä viljelijän reunaehdot, löytyy useimmiten ratkaisu, joka palvelee molempia. Riistapelto voi myös tukea tilan luonnon monimuotoisuutta ja toimia osana tilan ympäristöohjelmaa, mikä voi avata lisämahdollisuuksia esimerkiksi maataloustukien muodossa.

Me autamme mielellään sekä viljelijöitä että metsästäjiä löytämään juuri heidän tarpeisiinsa sopivat ratkaisut. Mikäli kiinnostuit kuulemaan lisää, ole meihin yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta! Voit myös koota siemenvalitsimemme avulla sinua kiinnostavat tuotteet suoraan tarjouspyyntöön. Tee se tästä. Tilan omien näkemysten ja vuosikymmenten asiantuntemuksemme avulla voimme suunnitella parhaan seoksen eri viljelytarpeisiin.