Mitä viherlannoitus tarkoittaa ja miten se toimii?
Viherlannoitus tarkoittaa viljelymenetelmää, jossa kasvuston sato muokataan takaisin maahan ravinteeksi pääkasvien sijaan. Käytännössä pellolla kasvatetaan typpeä sitovia ja maata parantavia kasveja, joiden biomassa palautetaan maaperään orgaanisena aineena. Menetelmä sopii sekä tavanomaiseen viljelyyn että luomuun, ja se on yksi tehokkaimmista tavoista kohentaa pellon pitkäaikaista kasvukuntoa. Alla käymme läpi viherlannoituksen keskeisimmät kysymykset käytännönläheisesti.
Miten viherlannoitus parantaa maaperää?
Viherlannoitus parantaa maaperää monella samanaikaisella tavalla: se lisää orgaanista ainesta, parantaa maan mururakennetta, aktivoi maaperäeliöstöä ja täydentää ravinnepooleja. Muokattava kasvimassa hajoaa mikrobitoiminnan avulla humukseksi, joka sitoo kosteutta ja ravinteita tehokkaasti kasvien käyttöön.
Erityisesti syväjuuriset viherlannoituskasvit, kuten puna-apila tai sinimailanen, kuohkeuttavat tiivistynyttä maata myös pohjakerroksissa. Juurikanava jää maahan orgaaniseksi aineeksi ja parantaa veden ja ilman kulkua maaprofiilissa. Tämä vaikutus on merkittävä tiloilla, joilla pelto on kärsinyt tiivistymisestä tai yksipuolisesta viljelystä. Maan mururakenne paranee selvästi jo yhden viherlannoitusvuoden jälkeen, mutta parhaat tulokset saavutetaan monivuotisella kasvustolla.
Mitä kasveja viherlannoitukseen käytetään?
Viherlannoitukseen käytetään tyypillisesti palkokasveja, kuten apilaa, hernettä, virnoja ja sinimailasta, sekä niiden seoksia heinäkasvien tai ristikukkaisten kanssa. Palkokasvit ovat viherlannoituksen ydin, koska ne sitovat ilmakehän typpeä biologisesti. Monilajinen seos on kuitenkin yksittäistä lajia tehokkaampi ja viljelyvarmempi.
Monipuolinen siemenseos tarjoaa useita etuja: eri lajit täydentävät toisiaan juurisyvyydeltään, kasvurytmiltään ja stressinsietokyvyltään. Jos jokin laji kärsii kuivuudesta tai märkyydestä, muut lajit pitävät kasvuston peittävänä. Naturcomin maanparannussekoituksissa on yhdistetty juuri tätä ajatusta noudattaen eri lajeja, jotka toimivat yhdessä pellon kasvukunnon hyväksi. Lajivalinnassa kannattaa huomioida myös viljelykierto: viherlannoituskasvuston tulisi poiketa edeltävistä pääkasveista, jotta se katkaisee tehokkaasti tautipainetta.
Miten typensidonta toimii viherlannoituskasveissa?
Typensidonta perustuu palkokasvien juurissa eläviin Rhizobium-bakteereihin, jotka muuttavat ilmakehän typpikaasun kasvien käyttökelpoiseen muotoon. Tämä biologinen typensidonta on täysin ilmainen typen lähde, joka ei rasita ympäristöä kemiallisen lannoituksen tavoin.
Bakteerit asettuvat juurinystyröihin, joissa ne saavat kasvilta energiaa hiilihydraattien muodossa ja tuottavat vastineeksi kasveille typpeä. Kun viherlannoituskasvusto muokataan maahan, tämä typpi vapautuu vähitellen seuraavien kasvien käyttöön. Mitä korkeampi kasvuston typpipitoisuus on muokkaushetkellä, sitä suurempi on seuraavana vuonna saatava lannoitushyöty. Hyvä typpisato tarkoittaa käytännössä merkittävää sadonlisäystä pääkasville ilman lisälannoitusta.
Milloin viherlannoituskasvusto kannattaa muokata maahan?
Viherlannoituskasvusto kannattaa muokata maahan kukinnan alussa tai juuri ennen sitä, jolloin kasvin typpipitoisuus on korkeimmillaan ja biomassa runsaimmillaan. Liian myöhäinen muokkaus johtaa korkeampaan ligniinipitoisuuteen, mikä hidastaa hajoamista ja typen vapautumista.
Käytännön ajoitus riippuu lajistosta ja viljelykierrosta. Yksivuotisessa viherlannoituksessa kasvusto muokataan yleensä syksyllä ennen talvea tai keväällä ennen pääkasvin kylvöä. Monivuotisessa kasvustossa niittorytmi vaikuttaa oleellisesti: kasvusto voidaan niittää useaan kertaan kasvukauden aikana, jolloin typpi pysyy kasvustossa eikä se pääse huuhtoutumaan. Syysyksivuotiset lajit tuovat oman erityispiirteensä suunnitteluun, joten jokaisen kasvuston muokkausajankohta on hyvä selvittää lajikohtaisesti etukäteen.
Sopiiko viherlannoitus luomuviljelyyn?
Viherlannoitus sopii luomuviljelyyn erinomaisesti ja on itse asiassa yksi luomuviljelyn kulmakivistä. Luomussa kemiallisia typpilannoitteita ei sallita, joten biologinen typensidonta palkokasvien avulla on keskeinen keino ylläpitää pellon ravinteisuutta ja kasvukuntoa.
Luomutilalla viherlannoitusnurmi on usein pakollinen osa viljelykiertoa, mutta se kannattaa nähdä investointina eikä pakotteena. Hyvin suunniteltu viherlannoitusvuosi parantaa seuraavien vuosien satoja merkittävästi ja vähentää ulkopuolisten panosten tarvetta. Luomusiemenistä koostettu monilajinen seos, jossa on useita apilalajeja, virnaa tai hernettä sekä mahdollisesti ristikukkaiskasveja, tarjoaa parhaan yhdistelmän typensidontaa ja maaperävaikutuksia myös vaihtelevissa kasvuolosuhteissa.
Mitä eroa on viherlannoituksella ja kerääjäkasvilla?
Viherlannoituksen ja kerääjäkasvin tärkein ero on tavoitteessa: viherlannoituskasvusto on pääasiassa typpeä tuottava ja maata parantava kasvusto, joka viljellään omana vuotenaan. Kerääjäkasvi taas kylvetään pääkasvin aluskasviksi tai sen jälkeen, ja sen ensisijainen tehtävä on sitoa ravinteita maaperästä talven yli, ei niinkään tuottaa uutta typpeä.
Kerääjäkasvi toimii siis ravinnehukkaa ehkäisevänä ”sieppaajana”, joka ottaa talteen pääkasvin jättämät ravinteet ja vapauttaa ne seuraavalle kasville. Viherlannoituskasvusto puolestaan tuottaa aktiivisesti uutta typpeä biologisen typensidonnan kautta. Molempia voidaan käyttää toisiaan täydentävästi osana monipuolista viljelykiertoa, ja parhaat tulokset saavutetaan, kun niitä hyödynnetään suunnitelmallisesti tilan kokonaistarpeisiin sopivalla tavalla.
Naturcom on auttanut suomalaisia viljelijöitä löytämään sopivimmat viherlannoitusratkaisut yli 30 vuoden ajan. Yli kolmen vuosikymmenen kokemus siemen- ja maanparannustuotteiden parissa näkyy käytännönläheisinä neuvoinamme ja monipuolisina siemenseoksina, jotka on suunniteltu Suomen olosuhteisiin. Mikäli kiinnostuit kuulemaan lisää, ole meihin yhteydessä! Voit myös koota siemenvalitsimemme avulla sinua kiinnostavat tuotteet suoraan tarjouspyyntöön. Tilan omien näkemysten ja vuosikymmenten asiantuntemuksemme avulla voimme suunnitella parhaan seoksen eri viljelytarpeisiin.