Mitä kasveja maanparannusseos yleensä sisältää?

Maanparannusseos sisältää tyypillisesti syväjuurisia palkokasveja, kuten apilaa ja virnaa, sekä heinäkasveja, kuten timoteita, nurminataa ja raiheinää. Seokseen valitaan kasveja, jotka yhdessä parantavat maaperän rakennetta, lisäävät orgaanista ainesta ja sitovat typpeä ilmasta. Seuraavissa osioissa käymme läpi, miten maanparannusseos eroaa tavallisesta nurmiseoksesta ja miten se sopii kotieläintilan viljelykiertoon.

Mitä eroa on maanparannusseoksella ja tavallisella nurmiseoksella?

Maanparannusseos on suunniteltu ensisijaisesti maaperän kunnon parantamiseen, kun taas tavallinen nurmiseos tähtää mahdollisimman suureen rehu- tai laiduntuotantoon. Maanparannusseoksessa painottuvat syväjuuriset kasvit ja typensitojat, tavallisessa nurmiseoksessa satoisuus ja ravitsemuksellinen laatu.

Käytännössä ero näkyy kasvikoostumuksessa. Tavallinen nurmiseos voi koostua pääosin timotei-nurminatayhdistelmästä pienellä apilalisällä. Maanparannusseos taas sisältää usein runsaasti palkokasveja, syväjuurisia yrttejä ja mahdollisesti erikoiskasveja, kuten sinappia tai öljyretikkaa. Tavoite on monipuolistaa juuristoa, aktivoida maaperän pieneliötoimintaa ja lisätä orgaanista ainesta.

Monet tilat hyödyntävät maanparannusseosta osana viljelykiertoa: se kylvetään lohkolle, joka tarvitsee elvyttämistä, ennen kuin lohko palaa varsinaiseen nurmi- tai viljanviljelyyn.

Mitä kasveja maanparannusseokseen tyypillisesti valitaan?

Maanparannusseoksen kasvilajit valitaan sen mukaan, mikä maaperän ongelma halutaan ratkaista. Yleisimpiä maanparannuskasveja ovat puna-apila, persianapila, virna, öljyretikka, sinappi, facelia, timotei ja nurminata. Yhdessä nämä kasvit kattavat erilaisia juurisyvyyksiä ja toimintamekanismeja.

Palkokasvit typensitojina

Puna-apila, alsikeapila ja virna ovat maanparannusseoksen perusta. Ne sitovat ilmakehän typpeä maahan symbioottisten juuribakteerien avulla, mikä vähentää lisälannoituksen tarvetta seuraavilla viljelykierroksilla.

Ristikukkaiskasvit maaperän avaajina

Öljyretikka ja sinappi kasvattavat paksun, syvälle ulottuvan paalujuuren, joka murtaa tiivistyneitä maakerroksia. Kun kasvi kuolee ja juuristo hajoaa, maahan jää kanavia, jotka parantavat veden ja ilman kulkua. Facelia puolestaan houkuttelee pölyttäjiä ja sopii hyvin seoksen täytekasviksi.

Miten palkokasvit parantavat maaperää maanparannusseoksessa?

Palkokasvit parantavat maaperää kolmella tavalla: ne sitovat typpeä ilmasta, tuottavat orgaanista ainesta ja tukevat maaperän pieneliöstöä. Typensidonnan ansiosta seuraava viljelykasvi saa osan tarvitsemastaan typestä ilman lisälannoitusta, mikä on sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta merkittävää.

Palkokasvien juuristoon muodostuu nystyröitä, joissa elää Rhizobium-bakteereita. Nämä bakteerit muuttavat ilmakehän typpikaasun kasvien käyttökelpoiseen muotoon. Jotta tämä prosessi toimii tehokkaasti, siemen kannattaa kylvää ympättynä eli käsiteltynä oikeilla bakteerikannoilla. Naturcomin siemenvalikoimassa useat palkokasvisiemenet ovat saatavilla valmiiksi ympättyinä ja suojapilleröityinä, mikä tehostaa typensidonnan hyödyntämistä heti kylvöstä alkaen.

Palkokasvit myös tuottavat runsaasti biomassaa, joka muuttuu maahan muokkautuessaan humukseksi. Tämä parantaa maan vedenpidätyskykyä ja muokkausominaisuuksia pitkällä aikavälillä.

Kuinka kauan maanparannusseoksen vaikutus kestää maaperässä?

Maanparannusseoksen vaikutus maaperässä kestää tyypillisesti useita vuosia. Rakenteelliset parannukset, kuten juurikanavat ja parantunut murustuminen, voivat säilyä kolmesta viiteen vuotta, jos maata ei tiivistetä tai muokata liian aggressiivisesti. Typen vapautuminen jatkuu orgaanisen aineksen hajotessa vielä seuraavina kasvukausina.

Vaikutuksen kesto riippuu maalajista, muokkaustavasta ja siitä, kuinka monipuolinen seos on ollut. Savimaat hyötyvät eniten rakenteen parantumisesta, kun taas kevyemmät hietamaat hyötyvät orgaanisen aineksen lisääntymisestä. Toistamalla maanparannusseoksen käyttö viljelykierrossa säännöllisesti vaikutukset kumuloituvat ja maaperän kunto paranee pitkäjänteisesti.

Sopiiko maanparannusseos kotieläintilan viljelykiertoon?

Maanparannusseos sopii erinomaisesti kotieläintilan viljelykiertoon, koska se yhdistää maaperän elvyttämisen ja rehuarvon tuottamisen. Apilaa ja muita palkokasveja sisältävä maanparannusseos voidaan korjata säilörehuksi tai laitumeksi, jolloin se palvelee sekä maaperää että eläimiä samanaikaisesti.

Lypsykarjatilalla maanparannusseos voidaan sijoittaa viljelykiertoon esimerkiksi ennen viljaa tai uuden nurmen perustamista. Lihakarja- ja lammastilalla se toimii hyvin laidunkierron osana, erityisesti lohkoilla, joilla nurmi on väsynyt tai maa tiivistynyt. Monipuolinen kasvikoostumus lisää myös viljelyvarmuutta, sillä eri lajit reagoivat eri tavoin säävaihteluihin.

Oikein valittu maanparannusseos räätälöidään tilan maalajin, tuotantosuunnan ja viljelykierron mukaan. Naturcom suunnittelee siemenseoksia kotieläintiloille yli 30 vuoden kokemuksella, ja jokaiselle tilalle löytyy tarpeisiin sopiva ratkaisu.

Mikäli kiinnostuit kuulemaan lisää, ole meihin yhteydessä! Voit myös koota siemenvalitsimemme avulla sinua kiinnostavat tuotteet suoraan tarjouspyyntöön. Täytä Oma sekoitus -lomake tilan tarkemmilla tiedoilla, minkä jälkeen perehdymme tarpeisiisi ja lähetämme sopivan seosehdotuksen sähköpostitse. Tilan omien näkemysten ja vuosikymmenten asiantuntemuksemme avulla voimme suunnitella parhaan seoksen eri viljelytarpeisiin.