Mitä eroa on maanparannusseoksella ja saneerausseoksella?

Maanparannusseos ja saneerausseos ovat eri tarkoituksiin suunniteltuja siemenseoksia. Maanparannusseos parantaa maan rakennetta ja biologista aktiivisuutta pääasiassa syvään juurtuvia kasveja hyödyntämällä, kun taas saneerausseos torjuu aktiivisesti pellon ongelmakasveja ja tasapainottaa maan eliöstöä. Valinta riippuu siitä, onko pellon pääongelma heikko maaperä vai kasvitautipaine ja rikkakasvusto.

Milloin pelto tarvitsee maanparannusta ja milloin saneerausta?

Pelto tarvitsee maanparannusta silloin, kun maan rakenne on tiivistynyt, orgaanisen aineksen määrä on laskenut tai biologinen aktiivisuus on heikentynyt. Saneeraus taas on tarpeen silloin, kun lohkolla esiintyy runsaasti kasvitauteja, haitallisia maalevintäisiä tuhoeläimiä tai ongelmarikkakasveja, jotka haittaavat seuraavia viljelykasveja.

Käytännössä maanparannus on ennakoivaa toimintaa: se tehdään, kun nurmi on vanhentunut tai maa on tiivistynyt, mutta varsinaisia tautiongelmia ei vielä ole. Saneeraus on reagoivaa: se valitaan silloin, kun viljelykierto on yksipuolistunut ja lohkolla on selkeä tautihistoria tai kasvustossa näkyviä ongelmia. Molemmissa tapauksissa kyse on pellon kunnostuksesta, mutta eri lähtökohdista.

Mitä kasveja maanparannusseos yleensä sisältää?

Maanparannusseos sisältää tyypillisesti syväjuurisia kasveja, jotka murtavat tiivistymää, lisäävät orgaanista ainesta ja parantavat maan rakennetta. Yleisimpiä lajeja ovat öljyretikka, valkosinappi, facelia, auringonkukka sekä erilaiset apilat ja heinäkasvit. Palkokasvit tuovat seokseen myös biologisen typensidonnan hyödyn.

Hyvässä maanparannusseoksessa on useita lajeja, jotka täydentävät toisiaan: osa lajeista toimii mekaanisena maanmurtajana, osa lisää maan mikrobiologista aktiivisuutta ja osa tuottaa runsaasti maatuvaa kasvimassaa. Monilajinen seos on yksipuolista luotettavampi, koska eri kasvit menestyvät vaihtelevissa sääolosuhteissa eri tavoin. Tämä monipuolisuus lisää viljelyvarmuutta erityisesti Suomen vaihtelevissa olosuhteissa.

Mitä kasveja saneerausseos sisältää ja miksi?

Saneerausseos koostuu kasveista, joilla on aktiivinen vaikutus maan eliöstöön ja tautipaineeseen. Tyypillisiä lajeja ovat öljyretikka, facelia, valkosinappi ja tagetes. Nämä kasvit erittävät juuristostaan yhdisteitä, jotka vähentävät haitallisten ankeroisten, sienipatogeenien ja muiden maalevintäisten taudinaiheuttajien määrää.

Saneerausseoksen kasvilajit on valittu nimenomaan niiden maaperää puhdistavan vaikutuksen perusteella. Esimerkiksi tagetes tunnetaan erityisesti juuriankeroisia torjuvasta vaikutuksestaan. Öljyretikka ja valkosinappi puolestaan vapauttavat hajotessaan glukosinolaatteja, jotka toimivat luonnollisina maanpuhdistajina. Saneerausseosta käytetään usein viljelykierron osana ennen vaativampaa viljelykasvia tai nurmen uusimisen yhteydessä.

Voiko samaa seosta käyttää sekä maanparannukseen että saneeraukseen?

Osittain kyllä, mutta täysin sama seos ei yleensä palvele molempia tarkoituksia yhtä hyvin. Jotkut lajit, kuten öljyretikka ja facelia, esiintyvät molemmissa seostyypeissä, mutta niiden osuudet ja muut seoksen komponentit vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan. Maanparannusseos painottaa rakennetta, saneerausseos tautipaineen hallintaa.

Jos lohkolla on sekä rakenteellisia ongelmia että kasvitautihistoriaa, on mahdollista valita seos, joka yhdistää piirteitä molemmista. Tällöin on tärkeää tietää, kumpi ongelma on ensisijainen, jotta seoksen painopiste saadaan kohdilleen. Asiantuntijan apu seoksen räätälöinnissä on tällaisessa tilanteessa erityisen arvokasta.

Kumpi seos sopii kotieläintilalle paremmin?

Kotieläintilalle sopivampi valinta riippuu nurmen uusimisen syystä. Jos vanha nurmi on tiivistänyt maan ja orgaaninen aines on vähentynyt, maanparannusseos on oikea lähtökohta ennen uuden nurmen perustamista. Jos taas lohkolla on toistuvia tautipulmia tai yksipuolinen viljelykierto, saneerausseos kannattaa sijoittaa kierron osaksi ennen nurmen uusimista.

Monilla kotieläintiloilla nurmen uusiminen on säännöllinen osa viljelykiertoa, ja oikea esikasvi voi parantaa seuraavan nurmen lähtöä merkittävästi. Lypsykarjatilalla, jossa säilörehunurmen satotaso on keskeinen, maan hyvä rakenne ja biologinen aktiivisuus ovat suoraan yhteydessä sadon määrään ja laatuun. Laiduntavilla tiloilla taas maan tiivistyminen on yleisempi haaste, johon syväjuurinen maanparannusseos vastaa hyvin.

Naturcom auttaa valitsemaan oikean seoksen tilan tilanteen ja tavoitteiden mukaan. Mikäli kiinnostuit kuulemaan lisää, ole meihin yhteydessä! Voit myös koota siemenvalitsimemme avulla sinua kiinnostavat tuotteet suoraan tarjouspyyntöön. Tilan omien näkemysten ja vuosikymmenten asiantuntemuksemme avulla voimme suunnitella parhaan seoksen eri viljelytarpeisiin.