Mikkolan tila

Mikkolan tila on Halikon Hajalassa toimiva lammas- ja kasvinviljelytila. Peppi ja Marko Laine ovat viljelleet tilaa vuodesta 2006 alkaen. Ensimmäiset lampaat tulivat 2009, mutta lampola rakennettiin vuonna 2011, minkä jälkeen lammastalous on kasvanut nykyisiin mittoihinsa. Uuhia on noin 200 ja vuosittain syntyy noin 350 karitsaa.  Peppi on taustaltaan agronomi ja ennen maatilayrittäjyyttä hän on ehtinyt kartuttaa pitkän kokemuksen kenttäkoetutkijana. Uteliaisuus omaan työhön ja tahto viljelymenetelmien kehittämiseen on Pepille tärkeää. WWF ja MTK valitsivatkin Pepin ja Markon Suomen ympäristöystävällisimmiksi viljelijöiksi vuonna 2013.


Ratkaisuja mietitään yhdessä

Peppi on enemmän lampuri ja Markon huolehtii kasvinviljelytoimista, mutta töitä tehdään ja toimia suunnitellaan yhdessä. Molemmilla on pyrkimys viljelyn kestävyyden edistämiseen. Tilalla on pitkään keskitytty muun muassa ympärivuotiseen kasvipeitteisyyteen, maan kasvukuntoon ja ravinnevalumien vähentämiseen. Viimeisimpänä Laineet ovat kokeilleet kipsilevitystä. Peppi korostaa säännöllisten toimenpiteiden ympäristö – ja kustannusvaikutuksia. Kun pellot ovat kunnossa, ravinteet jäävät maahan ja kasvit pystyvät hyödyntämään niitä. Panokset eivät mene hukkaan, hän sanoo.

Nurmien ohella viljelyssä on tänä vuonna syysvehnää, ruista, syysrapsia, mallasohraa, ja hamppua. Peppi on lisäksi kauran ja nurminadan siementuottaja. Nurminataa viljelläänkin siemeneksi jo toisessa polvessa. Viljelyala on kasvanut reiluun 200 hehtaariin. Valtaosa tilan lohkoista mukailee Purilan joen uomaa, joka on paikoin jyrkästikin viettävä. Uomiin on perustettu runsaasti nurmipeitteisiä suojavyöhykkeitä talvisten ravinnevalumien ehkäisemiseksi. Alun perin juuri näitä nurmia laiduntamaan lampaat tulivatkin. Jyrkimmät rinteet olivat haastavia viljeltäviä, siksi ne ovat nyt suojavyöhykkeinä, joita ei enää kynnetä tai muokata. Lampaat ja täydennyskylvöt pitävät huolen, että nurmikasvustot pysyvät kunnossa, Peppi kuvailee.

Lampola elää nurmistaan

Tila on riippuvainen tuottamastaan rehusta ympäri vuoden, minkä vuoksi nurmiviljelyyn on satsattu paljon. Lampolan rehuntarve on kasvanut eläinmäärän mukana. Nurmialaa on luonnollisesti nostettu vuosien varrella ja lohkoja on kunnostettu laiduntarpeita silmällä pitäen. Lampaat laiduntavat pääasiassa pitkäaikaisia suojavyöhykenurmia, mutta muut tilan nurmet uusitaan 3-5 vuoden välein, jolloin nurmet saadaan kiertämään eri lohkoilla. Isompia kunnostustöitä kohdistetaan lohkoille tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan.

Monipuolisen siemenseoksen käyttö edistää satovarmuutta ja ylläpitää tasaista rehun laatua

Nurmista on tärkeää saada riittävästi satoa sekä laidunnukseen että rehuun. Määrän lisäksi sadon pitää olla hyvälaatuista ja lampaille maistuvaa. Joka vuosi laidunnettavia suojavyöhykkeitä on omilla ja naapureiden mailla yhteensä noin 60 hehtaaria. Loppukesällä lampaat laiduntavat myös rehu- ja siemennurmien odelmia. Pääosassa laitumista käytetään Naturcomin Lammasnurmiseosta, joka on suunniteltu laidunkäyttöön, mutta sopii myös säilörehuun. Lammasnurmi sisältää englanninraiheinää, niittynurmikkaa ja punanataa, jotka ovat parhaita laidunheiniä. Perusheinät timotei ja nurminata turvaavat satoa ja talvehtivat luotettavasti. Timotei on Suomen oloissa yhä vahvin talvehtija. Valko- ja alsikeapilan lisäksi seokseen on lisätty keltamaitetta, jolla on yleisesti havaittu puhaltumista ja parasiittien leviämistä ehkäisevää vaikutusta. Myös rehunurmiin on valittu monilajisia apila-nurmiseoksia.

Nurmia täydennyskylvetään säännöllisesti

Nurmia täydennyskylvetään tarpeen mukaan lähes vuosittain. Etenkin jos nurmi jää perustamisvuonna harvaksi, lisätään siemeniä seuraavana keväänä. Täydennyskylvöillä voidaan parantaa rehusatoa tai pidentää laitumen ikää huomattavasti. Tiheä nurmikasvusto pysyy myös puhtaampana ja sietää paremmin jatkuvaa laidunnusta, Peppi kuvailee. Täydennyksissä käytetty seos on useimmiten samaa eli Lammasnurmea.

Tilalla on käytetty täydennyskylvöihin myös Naturcomin Täydennysnurmiseosta, joka sisältää timoteita (55%), englanninraiheinää (30%), italianraiheinää (10%) sekä valkoapilaa (5%). Seos perustuu nopeasti ja tuottaa hyvin satoa jo ensimmäisenä vuonna.

Pepin paras-lammasnurmi

15 % westerwoldinraiheinä Bendix
13 % timotei Tryggve
10 % timotei Nuutti
7 %   ruokonata Retu
8 %   nurminata Vestar
11 % englanninraiheinä SW Birger
4 %   rehusikuri
10 % rehumailanen Karlu
5 %  sinimailanen Jögeva118
3 %  keltamaite Leo
4 %  puna-apila Ilte
3 %  juuriapila
3 %  alsikeapila Aurora
3 %  valkoapila Jögeva4
1 %  kumina