Pölyttäjien päivä 2020
Tällä viikolla, 20.05.2020, vietettiin kansainvälistä mehiläispäivää. Alunperin Sloveniasta lähtöisin olevalla ja YK:n virallistamalla mehiläispäivällä pyritään nostamaan esille pölyttäjien tilaa koskevia kysymyksiä.
Niin mehiläisten kuin muiden luonnon pölyttäjien hyvinvointi on vuosi vuodelta nostanut merkitystään. Pölyttäjien elintärkeä rooli ruoantuotannollemme on nostettu yhdeksi tärkeimmistä ruoantuotannon turvaamisen tekijöistä.
Yhteensä kolme neljästä viljelykasvista on hyönteispölytteinen. Suomessa pölyttäjien vähentyminen on havaittu etenkin öljykasvisatojen tasaisena laskuna aina 90-luvulta asti (Hokkanen 2017). Varsinais-Suomessa, jossa öljykasvien tuotanto on merkittävintä, kärsitään Hokkasen mukaan myös melkeinpä suurinta pölyttäjävajetta. Hybridilajikkeiden yleistyminen on hidastanut satotasojen laskua. Tutkimuksissa kuitenkin havaittiin perinteisten populaatiolajikkeiden olevan onnistuneella pölytyksellä hybridilajikkeita keskimäärin satoisampia. Toisaalta, kun pölytysvaje on kesto-ongelma Suomessa, on hybridilajikkeiden käytölle vahva peruste. Pölytyshaasteiden ratkaisua ei tarhattujen mehiläisten kasvattamisella voida kokonaisuudessaan ratkaista, vaan ratkaisu piilee luonnon pölyttäjien turvaamisella.
Tänä vuonna kansainvälisen mehiläispäivän viesti keskittyy mehiläistarhaukseen ja sen menetelmien kehittämiseen. Omasta puolestamme haluamme nostaa esille parhaiksi todettuja mehiläiskasveja, joilla mehiläissatoa voidaan varmistaa.
Monilla kasveilla voidaan saavuttaa jopa 500 kg/ha hunajapotentiaali sekä siitepölyhyöty. Perinteiset yksivuotiset mehiläiskasvit, kuten hunajakukka, veriapila, persianapila ja valkomesikkä ovat jo vakiokalustoa peltomittakaavan viljelyssä. Monivuotiset monimuotoisuuspellot ja niityt ovat sen sijaan nostaneet kiinnostustaan viime aikoina. Maisema- ja niittykasveja sisältävä MMP-kukkaniittyseos on esimerkiksi kaunis monivuotinen niittyseos, jossa on monen väristä ja eri aikaan kukkivaa kasvia pölyttäjien iloksi.
Mehiläiskasveja voidaan viljellä myös ns. ”rahakasvien” sekaan kaistoiksi tai saarekkeiksi. Suosittu menetelmä on ollut kylvää hyönteispölytteisten viljelykasvien keskellä muun muassa yksivuotista veriapilaa tai muuta kirkaskukkaista kasvia houkuttelemaan mehiläisiä. Mehiläiskasvien viljelystä voisiskin sanoa lähinnä mielikuvituksen olevan rajana.
Toivotamme sekä mehiläistarhaajille että mehiläisten apua tarvitseville viljelijöille hyvää pölytysvuotta 2020. Suunnitellessasi pölyttäjäkasvien viljelyä tilallasi, autamme mielellämme kasvivalinnoissa ja viljelyneuvoissa.
Tutustu MMP-Kukkaniittyseoksen lajikirjoon: https://naturcom.fi/tuote/mmp-kukkaniitty/
