Syysrypsi

Syysrypsi

  • syysyksivuotinen öljykasvi
  • joskus talvehtii myös keväällä kylvettynä
  • suosii lämpimiä kivennäismaita ja hyötyy kalkituksesta
  • voimakas juuri on hyvä maan kuohkeuttaja
  • Legato satoisin ja talvenkestävin lajike
  • kylvöaika heinäkuun lopussa
  • kylvömäärä 100 siementä/m², kylvösyvyys 2 cm
  • kylvö harjaan suositeltava
  • syyskylvössä peittauksesta ei hyötyä
  • pakkaus: yksikkö (2,5 milj. itävää siementä, n. 2,5 ha alalle)

Legato –syysrypsi

Legato on satoisa, lujavartinen syysrypsi, jonka jalostaja on Jõgeva Plant Breeding. Legaton öljysato on korkea ja rasvahappokoostumus hyvä. Legato on menestynyt virallisissa lajikekokeissa paitsi huippuluokan sadontuotollaan ja öljypitoisuudellaan, myös luotettavalla talvehtimisellaan.

syysrypsi-2

Syysrypsin viljelytekniikkaa

Syyrypsi on Suomessa kylvettävä maahan heinäkuun loppupuoliskolla, sillä kylvön viivästyessä talvehtimisvarmuus heikkenee nopeasti. Syysrypsilohko on hyvä perustaa viettävälle lohkolle, sillä seisova vesi ja jääpolte ovat syysrypsille hyvin haitallisia. Vaihtoehtoisesti liiallisen veden aiheuttamia haittoja voi pyrkiä vähentämään ns. vakoharjakylvöllä, jossa syysrypsi kylvetään muokattuun maahan muotoiltujen harjojen päälle. Harjat muotoillaan usein omavalmisteisilla laitteilla, mutta myös kultivaattorilla voi saada aikaiseksi halutunlaisia korkeuseroja pellon pintaan.

Kylvö suoritetaan hyvin muokattuun maahan. Liiallista muokkaamista tulee kuitenkin välttää, sillä heinäkuun lopulla maa on jo valmiiksi hyvin kuivaa, mikä voi viivästyttää itämistä. Liian syvä muokkaus voi myös vaikeuttaa siemenen saamista haluttuun syvyyteen. Syysrypsille sopivia maalajeja ovat vesitaloudeltaan hyvät kivennäis- ja savimaat, multamaita on hyvä pyrkiä välttämään möhöjuuren takia. Syyrypsin pH –vaatimus on sama kuin muillakin öljykasveilla eli >5,5.

syysrypsi-3

Viljelyvyöhyke

Historiallisesti syyrypsiä on Suomessa viljelty aina IV –vyöhykkeen pohjoisosissa Oulu-Kajaani –linjalla asti. Syysrypsin viljelyalueen pohjoisimmissa osissa talvehtimisen kannalta oleellista on pysyvän lumipeitteen säilyminen, joka suojaa kasvia kovimmilta pakkasilta. Rannikkoseuduilla lumipeitteen puuttuminen voi aiheuttaa ongelmia talvina, jolloin kovia pakkasia esiintyy.

Kylvömäärä ja talvehtiminen

Syysrypsin kylvö onnistuu tavanomaisella kylvölannoittimella, kunhan kylvösyvyys on säädetty matalaan, noin kahden sentin syvyyteen. Myös kylvökoneen piensiemenlaite voi tulla kyseeseen, kunhan siemenen multaaminen varmennetaan jyräämällä. Onnistumisia on koettu myös keskipakoispiensiemenkylvölaitteilla tehdyllä hajakylvöllä.
Kylvösiementä käytettäessä yhdessä pakkausyksikössä on 2,5 miljoonaa itävää siementä, joka riittää n. 2,5ha:n kylvämiseen,  jolla saadaan noin 100 kasvia neliömetrille ennen talvea. Hajakylvössä siemenmäärää voidaan hieman lisätä. Toisaalta liian tiheää kylvöä tulee välttää, jotta kasvit eivät kilpailun takia jää liian pienikokoisiksi. Karkeana nyrkkisääntönä syysrypsin pääjuuren tulisi olla syksyllä kasvun pysähtyessä vähintään pikkusormen vahvuinen, jotta talvehtimiselle olisi edellytyksiä. Talven aikaisen harvenemisen jälkeen keväällä tulisi kasveja olla n. 80-100 kpl/m2. Harvempikin kasvusto kannattaa kuitenkin säästää, jos se vain on tasainen, eikä laajoja aukkoja esiinny sillä syyrypsi hyödyntää tehokkaasti ympärillään olevan tilan haaroittumalla kukkavarren pituuskasvun aikana.

Syysrypsin talvehtimisen kannalta kriittisin vaihe on maalis-huhtikuun taite, jolloin pintarouta eli rouste voi katkoa syysrypsin juuria hikevillä mailla. Toisaalta on myös mahdollista, että lämpimämmän jakson jälkeen esiintyvä kova pakkanen voi tappaa lumettomassa maassa olevat kasvit, joiden kylmäkaraistuminen on lämpöjakson takia purkautunut.

Keväinen syyrypsiala on maan paljastuttua yleensä melko elottoman oloinen, sillä syysrypsin lehdet kuolevat talven aikana. Elonmerkkejä onkin syytä etsiä kasvupisteestä lehtiruusukkeen keskeltä ja yleensä syyrypsikasvuston todellinen tila paljastuukin viimeistään huhti-toukokuussa kukkavarsien alkaessa pidentyä.

syysrypsi-4

Suojaviljaan kylvö

Vielä kehityksen alainen viljelytekniikka on syyrypsin kylvö jo toukokuussa viljan kanssa samanaikaisesti ns. suojaviljaan, kuten aikaiseen ohraan. Menetelmän etuina on ensimmäisen kasvukauden samanaikainen hyödyntäminen viljantuotantoon, talven aikainen ravinteiden talteenotto ja vähentynyt työmäärä sekä kone- ja polttoainekustannukset. Menetelmässä syyrypsin kylvömäärän tulee olla tavanomaista korkeampi, noin 4-6 kg/ha.
Mahdollisia ongelmia voivat aiheuttaa rikkakasvit, joita ei seoskasvustosta voi toistaiseksi torjua kemiallisesti, sekä lakoutuminen, jota on pyrittävä ehkäisemään vahvakortisen viljalajikkeen valinnalla ja kasvunsääteillä.

Lannoitus

Syysrypsin kylvölannoitukseen käytetään vähätyppistä lannoitetta ja typpeä annetaankin hehtaarille maksimissaan 30 kg. Varsinainen typpilannoitus painottuu kevääseen, jolloin sopiva lannoite on esimerkiksi kalkkisalpietari. Typpeä tarvitaan 2000 kg/ha satotason saavuttamiseksi 100 kg/ha, vähämultaisilla mailla jopa 120 kg/ha.

Kasvinsuojelu

Onnistuneesti talvehtinut syysrypsikasvusto tukahduttaa keväällä rikkakasveja nopean kasvurytminsä ansiosta ja toisaalta heinä-elokuun taitteeseen osuva itäminen ei osu yksiin kirppojen runsaimman esiintymisen kanssa. Syysrypsi voidaan kuitenkin torjuntakynnysten ylittyessä käsitellä samoilla kasvinsuojeluaineilla kuin kevätrypsikin. Syysitoista saunakukkaa on mahdollista torjua jo syksyllä (Butisan). Klopyralidi (Matrigon tai Galera) puree keväällä ohdakkeeseen ja valvattiin. Toisaalta kasvustosta on keväällä myös mahdollista torjua juolavehnää valikoivilla valmisteilla (”fopit” ja ”diimit”), jolloin myös mahdollinen hukkakaura saadaan torjuttua edullisesti. Rapsikuoriaista on tarpeen vaatiessa mahdollista torjua samoilla, pääsääntöisesti pyretroideihin kuuluvilla aineilla, joita kevätrypsin viljelyssäkin käytetään. Talvituhosienten aiheuttamat vahingot ovat usein vähäisiä, eikä niiden torjuntaan ole virallisesti hyväksyttyä valmistetta. Täyden kukinnan aikaan on tarpeen vaatiessa mahdollista torjua pahkahometta sallituilla valmisteilla. Möhöjuuren isäntänä toimivat ristikukkaiset rikkakasvit on syytä torjua etukäteen viljelykierron muissa vaiheissa esim. viljan seasta.

Sadon korjuu ja käyttö

Syysrypsin.sadonkorjuu osuu heinäkuun loppuun, mikä auttaa tasaamaan puinnin työhuippuja ja vähentää osaltaan kuivatuskustannuksia. Kasvuston tuleentumista on syytä malttaa odottaa, sillä tuleentumattomien siemenien lehtivihreä pilaa sadon laadun. Lisäksi tuleentumattomasta kasvustosta puidun sadon öljypitoisuus ei ole korkein mahdollinen. Sadon kosteus ei saa ylittää 9,5%.