Bakteeriympit palkokasveille

Bakteeriympit palkokasveille

Typensitojakasvien käytöstä

Typensitoja- eli palkokasvin typensidontakyky perustuu juurten yhteistyöhön typpibakteerien kanssa. Bakteerit käyttävät hyväkseen kasvin juuren ravintoaineita ja palkokasvi hyödyntää bakteerien ilmasta sitomaa typpeä. Tehokkaan typensidonnan varmistamiseksi tulee siis huolehtia, että typpibakteereiden olot ovat kunnossa ja että oikean tyyppisiä typpibakteereita on riittävästi.

Kasvualustan tulee olla kohtuullisesti kalkittu. Happamassa maassa typpibakteerit lisääntyvät hitaasti ja säilyvät huonosti.

Viljelyalueen kuivatuksen tulee olla toimiva. Liian kosteassa eivät menesty typpibakteerit eivätkä kasvin juuret. Märkä maa yleensä myös lämpiää hitaasti.

Palkokasvit kannattaa kylvää lämpimään maahan. Tällöin viljelykasvin kasvuunlähtö on nopea ja kilpailukyky rikkakasveihin nähden hyvä. Tavanomaista hieman myöhäisempi muokkaus ja kylvö myös tuhoavat rikkakasveja.

Yksivuotisten ja etenkin rehukasvien siementen ymppäys on useimmiten tarpeellinen. Herneelle ja virnoille sopii sama bakteeriymppi. Apiloilla on oma bakteeri. Sinimailanen, valkomesikkä, lupiinit, vuohenherne ja keltamaite kannattaa lähes aina ympätä. Nykyisin on saatavilla myös valmiiksi ympättyä siementä.

Siemenseoksien käyttö on suositeltavaa. Palkokasvien seassa käytetty heinäkasvi kerää talteen mahdollisen ylimäärätypen ja ehkäisee ravinnehuuhtoumia. Mikäli palkokasvin siemenet ympätään tulee ne sekoittaa heinänsiemeniin vasta ymppäyksen jälkeen. Useiden lajien ja useiden lajikkeiden käyttö seoksissa lisää viljelyvarmuutta.
Puhdistusniitto korkeaan sänkeen voi tulla kysymykseen esimerkiksi viherlannoituskasvustoissa.
Palkokasvikasvuston maahanmuokkaus tai kyntö kannattaa ajoittaa myöhäiseen syksyyn. Joskus kevätkyntökin käy.
Kasvien sisältämät kasviestrogeeni-hormonit voivat aiheuttaa hedelmällisyyshäiriöitä eläimillä. Eniten kasviestrogeenejä on puna-apilassa, hieman vähemmän alsike- ja valkoapilassa sekä hyvin vähän sinimailasessa ja keltamaitteessa. Vuohenherne ei sisällä kasviestrogeenejä. Rehun kuivaus vähentää kasviestrogeenipitoisuuksia.
Etenkin loppukesällä ja syksyllä kylmän apilakasvuston laidunnus voi aiheuttaa puhaltumista.

siemen tarvittava ymppi pakkauskoot kg
apila AP 10,20 ja 60
virna VIR/HER 50, 100 ja 300
herne VIR/HER 100, 200 ja 600
härkäpapu HP 100, 200 ja 600
sinimailanen SINIM/MES 10, 20 ja 40
mesikkä SINIM/MES 10, 20 ja 40
vuohenherne VUOH 10, 20 ja 40
lupiini LUP 50 ja 100
keltamaite KM 5 ja 10


Pakkauskoko tarkoittaa kuinka monta kiloa siemeniä kullakin pakkauksella saa ympättyä. Virnalle ja herneelle käy sama ymppi. Samoin sinimailaselle ja mesikälle.